Minä en saanut opiskeluaikana minkäänlaista taloudellista tukea ja hyvä niin! Tein teatterikouluopintojeni ohessa aina töitä. Siinä kasvoi ihmistuntemukseni, kun tein rohkeasti tavallisen rahvaan hommia laidasta laitaan.

Yksi mielenkiintoisimmista työkokemuksistani oli olla Linnanmäen vedenneitona. Istuin uimapuvussa pienellä hyllyntapaisella vesiallas allani. Miehet saivat heittää pallolla meitä vedenneitoja. Tarkka osuma pudotti vedenneidon altaaseen. Sieltä nopea kipuaminen takaisin hyllylle ja eikun uudelleen pudotettavaksi.

Se oli arvokas näköalapaikka. Näki monenlaisia miesten katseita. Siellä oli niin työläisiä känsäisine kourineen kuin tohtorismiehiä älyn pilke silmäkulmassaan, harmaita poliitikkoja trendirilleineen jne. Olin huomaavinani, että katseen kohdattua minut, niin säädystä viis, kaikkien miesten  kasvoille valahti sellainen alkukantainen ilme. Tätäkin oivallusta olen käyttänyt näytellessäni hyväksi.